Sanotaan, että pitäisi tarttua siihen hetkeen mikä on tässä ja nyt. Tämä on hieno ajatus, mutta miksi se on niin vaikeaa. Tämä hetki on niin nopea, etä siihen tarttuminen vaatii harjoittelua ja nopeutta, mutta olenko minä nopea, vai karkaako tämä hetki aina käsistäni. Karkaako se niin, että en tajua sitä, että elämä kuluu ohitseni. Kuluu päivä, viikko ja vuosia niin etten huomaa niitä. Miksi aina täytyy ajatella asioita menneisyydestä ja myös niitä mitä pitäisi tehdä ja mitkä ovat oleellisia vasta myöhemmin. Eihän niillä ole edes tällä hetkellä merkitystä.. vai onko?? Siihen en voi vastata, mutta aion opetella taidon elää tässä ja nyt niin, että voin joskus muistella sitä, miten mukavilta tietokoneen näppäimet tuntuvat sormissani ja kuinka mukavaa elämäni nyt onkaan. Vaikka elämäni onkin nyt tavallista ahertamista ja pidän sitä tylsänä, on siitä nautittava, koska vain niin asiat muuttuvat, ja jos eivät, niin ainakin osaan nauttia siitä tällaisena.

-Carpe Diem-